Menu
Skábmagovat, eli Kaamoksen kuvia, on maailman pohjoisin alkuperäiskansojen elokuvafestivaali. Vuosittain, tammikuun lopussa se järjestetään Inarissa, 320 kilometriä napapiiriltä pohjoiseen.
Festivaali on saamelaisen elokuvan pääfoorumi ja alkuperäiskansojen vuotuinen kohtauspaikka. Se tekee näkyväksi alkuperäiskansojen maailmaa ja tarinaperinnettä, mitä valtamedia harvemmin välittää.
Skábmagovien tavoitteena on vahvistaa alkuperäiskansojen yhteistyötä, yhteenkuuluvuutta ja vuoropuhelua. Elokuva on paras mahdollinen tapa jakaa informaatiota, tunteita, maailmankuvaa, asenteita, haasteita ja ajankuvaa kulttuurista.
Elokuvafestivaalin ohjelmiston lähtökohtana on, että elokuvan näkökulma edustaa alkuperäiskansoja. Poikkeuksen tähän tekee vain ajoittaiset arkistoesitykset, joilla haetaan historiallista perspektiiviä alkuperäiskansojen kuvaamiseen.
Skábmagovat ei ole pelkkä elokuvafestivaali, vaan siitä on tullut yksi Pohjois-Suomen kansainvälisimmistä ja monikulttuurisimmista talvitapahtumista. Tapahtumalla on erityinen merkitys paikallisesti, että koko Pohjoiskalotin alueella. Jo yli 20-vuotiaalle festivaalille on ehtinyt kehittyä vakiintuneet suhteet kansainvälisiin elokuva-alan toimijoihin ja muihin festivaaliorganisaatioihin.
Festivaalin runkona on alusta alkaen ollut kolme peruselementtiä. Ensinnäkin, se on saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen tekemän elokuvan keskeinen foorumi. Toisaalta, siihen kuuluu erityinen ohjelma lapsille ja nuorille, koska heissä on kielen, kulttuurin, ja elokuvan tulevaisuus.
Kolmas elementti on ainutlaatuinen, lumesta joka vuosi rakennettava Revontuliteatteri. Lumiteatterista on tullut festivaalin kansainvälinen tavaramerkki. Parhaimmillaan elokuvia on lumiselta valkokankaalta katsottu 30 asteen pakkasessa arktisen taivaan – ja aika ajoin revontulten – alla.
Elokuvan ohella Skábmagovat tarjoaa areenan alkuperäiskansojen poikkitaiteellisille hankkeille. Festivaaliohjelmistoa täydentävät työpajat, keskustelutilaisuudet ja konsertit.
Skábmagovat tekee ympäri vuoden yhteistyötä myös muiden festivaalien kanssa. Esimerkiksi kuratoimalla saamelaisnäytöksiä ja järjestämällä omia Mini-Skábmat-tapahtumia.
Festivaalin päätuottaja on Saamelaistaiteen Tukiyhdistys tiiviissä yhteistyössä Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan, Saamelaiskäräjien elokuvakeskus Skábman, Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen SOGSAKK:in kanssa.
Lasten ja nuorten Skábmagovat pidetään festivaaliviikon torstaina Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Lasten festivaali on suunnattu kielipesille, päiväkodeille ja kouluille, nuorten festivaali yläkoululaisille ja lukiolaisille.
Ohjelmistoon kuuluu saamenkielisiä tv-ohjelmia, lyhytelokuvia ja pitkiä elokuvia sekä laajasti erilaisia työpajoja ja mediakasvatusta. Osa elokuvista on lasten ja nuorten itsensä tekemiä. Lisäksi pienimmille järjestetään saamenkielisiä leikki- ja tarinatuokioita.
Lasten ja nuorten elokuvanäytöksiä sekä erilaisia mediatyöpajoja pyritään järjestämään myös pitkin vuotta.
Ajatus Skábmagovat-festivaalista syntyi 1990-luvun lopulla, kun alettiin pohtia keinoja Inarin kirkonkylän hiljaisen keskitalven katkaisemiseksi kulttuurin keinoin.
Koska Inari on Suomen saamelaisten “pääkaupunki”, ajatus saamelaisesta elokuvafestivaalista oli luonteva. Samalla se laajeni alkuperäiskansojen festivaaliksi yleisemminkin. Olivathan saamelaiset Nils-Aslak Valkeapään johdolla jo 1970-luvulla keskeisiä toimijoita, kun maailman alkuperäiskansojen yhteistyötä alettiin kehittää.
Festivaalin ajankohdaksi määrittyi tammikuu, joka pohjoisessa merkitsee pimeän vuodenajan, kaamoksen, loppumista ja auringon palaamista. Skábmagovat on näin ollen myös valon (lumière) juhla.
Pieni, alle tuhannen asukkaan Inari luo kodikkaan taustan kansainväliselle tapahtumalle. Kylässä ja sen lähialueilla puhutaan neljää kieltä, joiden mukaan myös kylän nimi vaihtelee: inarinsaameksi Aanaar, koltansaameksi Aanar, pohjoissaameksi Anár ja suomeksi Inari. Norjaan ja Venäjälle on matkaa sata kilometriä.
Saamelaiskulttuurin keskeiset toimijat sijaitsevat kilometrin säteellä festivaalipaikalta: saamelaiskäräjät, saamelaismuseo, saamelaiskulttuurikeskus, saamelaisradio, saamelaisten käsityökeskus, saamelaisalueen koulutuskeskus, Skábma-elokuvakeskus, saamelaismusiikkikeskus, saamelaisarkisto, saamelaiskirjasto, sekä useita muita saamelaisyhdistyksiä ja -organisaatioita.
Skábmagovat on saanut Lapin läänin taidepalkinnon vuonna 2007, taiteen valtionpalkinnon 2012 ja Pohjolan Osuuspankin Helmi-palkinnon 2018.
Festivaalin suojelijoina ovat toimineet mm. Tasavallan presidenttien puolisot, tohtori Pentti Arajärvi ja rouva Jenni Haukio.
Haluaako organisaatiosi Skábmagovat-elokuvafestivaalin 2022 tukijaksi?
Ota yhteyttä tuottajaamme anni-sofia.niittyvuopio@skabmagovat.fi
ja kerro millaisesta yhteistyöstä olette kiinnostuneita.
