LÁVVARDAT 25.1.2020 10.30 LÁDJOGAHPIRA REMATRIAŠUVDNA – REMATRIATION OF THE FOREMOTHER ́S CROWN –GIRJJI ALMMUSTAHTTIN  | SIIDA | AANARAŠ-ČÁJÁHUSLATNJA

 

Dáiddár Outi Pieski ja dutki Eeva-Kristiina Harlina dáidda-, duodje- ja dutkamušprošektii (Máttaráhku ládjogahpir) vuođđuduvvi girjji almmustahttindilálašvuohta.

 

Outi Pieski & Eeva-Kristiina Harlin

Máttaráhku ládjogahpir 

 

Skábmagovat-festivála jagi 2020 plakáhta lea sámi dáiddár Outi Pieski dáiddabargu. Bargu lea oassi Pieski ja dutki Eeva-Kristiina Harlina dáidda- duodje- ja dutkanprojeavtta Máttaráhku ládjogahpir man birra almmustahttojuvvo girji farga Skábmagovaid maŋŋá. Ládjogahpir lea šođbes, kruvdnalágan gahpir, man sámi nissonat atne gitta 1800-logu lohppii Sámis, mii dán áigge fátmmasta Davvi-Norgga ja Suoma. Sámi árbedieđu mielde báhpat gilde gahpira atnimis, ja nággejedje, ahte beargalat ássá čoarvehámat fieras. Nugo bassi goavdásatge, de galge gahpirat boldojuvvot. Ládjogahpir ovddasta dološ sámi kosmologiija ja máilmmioainnu, mas sohkabealit leat dásseárvosaččat. Dat ovddasta servodaga, mii ovdánii ovdalgo kolonisttalaš sohkabealveahkaváldi buvttii heteropatriarkáhta ja oarjemáilmmi epistemologiijaid Sápmái. Muitalus biro čoarvvis sáhttá nuba dulkojuvvot metaforan demoniseret sámi nissonlaš várjaleaddji vuoiŋŋaid, mat leat sámi kosmologiija ja vuoiŋŋalašvuođa vuođđu. 

 

Dán áigái leat 60 ládjogahpira museaid čoakkáldagain Davviriikkain ja Eurohpás. Dušše moadde gahpira leat báhcán Sápmái. Projeakta buktá oidnosii kultuvrralaš dávviriid mearkkašumi ja árvvu sámiide, oktagaslaččat dahje persovnnalaččat ja sosiálalaččat dahje oktasaččat. Nugo sámi dutkit leat čujuhan, de sáhttá duoji máinnašit dieđáhussan, mii lea čalmmus sidjiide geat sárdnot giela. Kultuvrralaš dávviriin sáhttá leat buorideaddji váikkuhus, ja dat sáhttet veahkehit min máhcahit muittuideamet daid árvvuid, maid leat assimilerema geažil massán. Dávviriin lea vuoiŋŋalaš mearkkašupmi, symbolihkka ja earenoamáš oktavuođat ovddeš buolvvaide. Danin sámi olbmuide lea kultuvrralaš dávviriid ruoktotmáhcaheapmi hirbmat deaŧalaš.

 

Harlin ja Pieski leaba bovden sámi nissoniid bargobájiide gávdnan dihtii ođđa vugiid duddjot ja atnit ládjogahpira. Dán bargovuogi sáhttá meroštallat duodjevisman, craftivisman mas geavahit duoji gaskaoapmin fámuiduhttit oassálastiid. Boađus lea, ahte ládjogahpir lea ođđasis sivdniduvvon, ja dat buktá ođđa mearkkašumiid ja lea ođđasit duddjojuvvon buorrin govastahkan dáláš sámi vuosttaldeapmái. Vaikko vel dihto máilmmioaidnu lea muhtun osiin láhppon kolonialismma ja kristtalašvuođa geažil, de lea ládjogahpir dáppe ealáskahttojuvvon, dahje buorebut rematrierejuvvon (máhcahuvvon ruoktot), mii dán oktavuođas máksá kultuvrralaš dávviriid sohkabealdásseárvosaš ođđasis sosialiserema servodahkii, mii lea olatmeahttun repatrieremii. 

 

Sámi nissonipmilat ásset eatnan siste, ja min geatnegasvuohta lea guldalit sin. Go mii viggat olahit sohkabealvuoiggalašvuođa ja atnit ávvira stuorát biokultuvrralaš duođalašvuođas, de ipmirdit maiddái ahte eadni eanan, nissonheakkalažžan ferte gudnejahttojuvvot. Veahkaváldi nissoniid vuostá lea ovttalágaš veahkaválddiin ja stajidemiin eatnama vuostá. Ládjogahpir sáhttá dárkkuhuvvot ođđa eahpekolonisttalaš feminisman, mii cealká sáni máttaráhkuin, geat ain ellet min bálddas. 

 

EEVA-KRISTIINA HARLIN

Eeva-Kristiina Harlin (r. 1972) lea Oulu universiteahta Giellagas-instituhta doavttergráda dutki Suomas. Su nákkosgirji válddahallá sámi kulturárbedávviriid máhcahanpolitihka. Son lea bargan Suoma kulturárbbi doaimmahagas, Ruoŧa Historjjálaš museas, SIIDA Sámi museas Suoma bealde, RiddoDuottarMuseain Norgga bealde ja Sámi arkiivvas Suoma bealde. Su barggu fáddán leat guhká leamaš sámi kulturárbi ja gažaldagat dan ruoktot máhcaheami oktavuođas ovttasráđiid sámi servodagain. Harlin lea doaimmahan sámi kulturárbái guoskevaš guorahallamiid davviriikkalaš ja eurohpálaš museain, ja son lea dáid guhtaliid guorahallamin sámi arkiivaávdnasiid eurohpálaš lágádusain. Sámi čoakkáldagaid ja ruoktot máhcaheami lassin son lea spesialiseren arkeologiija ehtalaš gažaldagaide, mat gusket sámi kultuvrii. 

 

OUTI PIESKI

Outi Pieski (r. 1973) lea govvadáiddár Ohcejogas ja Numminenis Suomas. Su govvanjuohtamat ja installašuvnnat suokkardit árktalaš guovllu ja luonddu ja kultuvrra gaskasaš sorjavašvuođa. Su barggut ovttastit sámi duodjeárbevieru ja dálá áigge dáidaga geavadiid, ja rahpet ođđasis ságastallamiid sámi álbmogis transnationála diskurssain. Pieski lea The Miracle Workers Collective lahttun čájehan dáiddabargguidis suopmelaš Alvar Aalto paviljongas 58. International Art Exhibition – La Biennale di Venezia (2019). Doppe son ovdanbuvttii báikespesifihkka bázzeinstallašuvnnas Ovdavázzit – Forewalkers (2019). Maŋŋilgo čađahii loahppadutkosa Helssega dáiddaakademiijas jagi 2000, Pieski lea doallan čájáhusaid Sámis ja riikkaidgaskasaččat. Son lei Ars Fennica Award bálkkašumi evttohas 2015 ja vuittii Suoma dáiddaakademiija bálkkašumi 2017. 

 

http://www.outipieski.fi